Moni on ihmetellyt miksi minun kaltainen ihminen lähtee mukaan eduskuntavaaleihin ehdokkaana. Moni on myös kyseenalaistanut onko mitään järkeä lähte jonkun “pienpuolueen”, Kuten Liike Nyt, mukaan. Olen myös useamman kerran kuullut kommentin “meinaako se päästä läpi?”
Huhtikuussa 2018 luin uutisia ja huomasin Hjallis Harkimon eronneen Kokoomuksesta ja perustaneen uuden poliittisen liikkeen, Liike Nytin. Tuo ei sinällään olisi ollut kummoinenkaan uutinen, mutta kun luki Harkimon perusteluja siitä miksi hän teki mitä teki, alkoi asia minuakin kiinnostamaan. Koko Liikeen perusajatus on saada useampi kiinnostumaan yhteisistä asioista ja etenkin nuoret. Lisäksi Liikkeen ajatus on antaa valta oikeasti kansalle ja poistaa sidonnaisuudet sekä suhmuroinnit. En keksi äkkiseltään mitään parempaa perustetta laittaa pystyyn oma poliittinen liike ja lähteä mukaan eduskuntavaaleihin.
Suomalainen demokraattinen järjestelmä on jo yli 100 vuotta vanha ja siinä ajassa on kerennyt paljon muuttua maailmassa., niin paitsi se poliittinen päätöksentekokoneisto. Suomalaisen edustuksellisen demokratian perusajatukset laadittiin aikana, jolloin suurin huoli oli jonkun ryhmittymän mahdollinen yritys kaapata valta maassa. Tuolloin nykyinen systeemi oli varmasti paikallaan ja suojeli, sekä ylläpiti demokratiaa. Tuon jälkeen ihmisten koulutustaso ja ymmärrys poliittisista asioista on lisääntynyt. Tämän päivän ihminen haluaa osallistua ja olla mukana asioissa, jotka koskettavat hänen arkeaan. Enää ei riitä, että saa joskus äänestää ja sitten seurata vierestä, kun muut tekevät päätöksiä, joskus omasta mielestä oikeita, mutta usein hieman kyseenalaisia.
Nykyaikaisen suomalaisen ihmisen arvostelukyky ja osaaminen riittävät tekemään enemmän, kuin vain äänestämään joku päättämään häntä koskevista asioista neljän vuoden välein eduskuntavaaleissa. Suoran demokratian vasta-argumenttina käytetään usein puolueiden piirissä brexitiä. Brexit kuitenkin on vain osoitus siitä, kuinka kansanäänestyksiä pitäisi järjestää useammin, jotta ihmiset oppisivat ymmärtämään päätösten seuraukset ja ottamaan selvää faktoista. On mielestäni selkeää suomalaisten aliarviointia sanoa, että Suomessa ei voitaisi toimia suoran demokratian keinoilla. Sveitsissäkin toimitaan niin ja en usko, että siellä ihmiset ovat yhtään sen fiksumpia kuin meilläkään. Sveitsi on myös kokonsa puolesta oikein hyvä vertailukohta Suomelle. Sveitsin on yksi Euroopan vauraimmista ja maailman vakaimmista talouksista, joten selkeästi antamalla valtaa kansalle voi pärjätäkin varsin hyvin.
Kaiken päätöksenteon pitää deomkratiassa perustua kansan tahtoon ja parhaimpaan saatavilla olevaan tietoon. Hyviä päätöksiä ei saada tehtyä vastakkainasettelua korostamalla ja ilman yhteistyötä. Päätösten perustana ei myöskään saa olla kansanedustajan tai ministerin henkilökohtainen hyöty, eikä puolueiden tukijoiden etu. Kun päätökset tehdään kansanäänestyksillä ei lobbarit ja puoluieden rahoittajat saa ajettua niiden asiaa järkevien päätösten tielle.
Lopuksi vastaan myös edellä kerrottuun perustuen alussa esitettyihin kysymyksiin:
Miksi lähdin mukaan eduskuntavaaliehdokkaaksi?
– Koska koin, että asioiden pitää muuttua, jotta Suomen hyvinvointi ja kilpailukyky säilyvät myös tuleville sukupolville ja sen toteutukseen Liike tarvitsi ehdokkaita.
Miksi lähdin Liike Nyttiin mukaan, vaikka se on pieni?
– Koska yksikään puolue ei pysty toimimaan tehokkaasti ja kansan tahdon mukaisesti kokonaista vaalikautta. Liike Nytillä ei taasen ole mitään muuta vaihtoehtoa, koska suora demokratia on rakennettu siihen sisälle ja Liikkeen ehdokkaat ovat siihen sitoutuneet.
Ja viimeisenä “meinaako se päästä läpi?”
– Vastaan kysymyksillä. Onko meillä varaa hukata vielä neljä vuotta asioiden vastakkainasettelulle ja puolueiden eturyhmien valtapelille? Haluaako kansa, että sen asioista päättäa tosiasiallisesti edellen noin viisi ihmistä? Uskooko äänestäjät, että puolueet kuuntelisivat jatkossa heitä yhtään enempää? Mikäli äänestäjät 14.4. vastaavat yhteen tai useampaan näistä kysymyksistä ei ja äänestävät sen mukaan, niin silloin kyllä se meinaa mennä läpi. Helppoa se ei ole, mutta kuten jalkapallossa, niin myös tässä se pienen liikkeen merkitys oikealla hetkellä voi olla ratkaiseva.