Kuvittele hetki vuotta 2050. Heräät Kuopiossa, etkä lue uutisista alueellisista leikkauslistoista. Sen sijaan katsot ikkunasta dynaamista ja vihreää eurooppalaista kasvukeskusta.
Astut ulos ovesta ja hyppäät äänettömästi liukuvaan akkutoimiseen raitiovaunuun, joka on sitonut Saaristokaupungin, keskustan ja Savilahden huippuosaamiskeskittymän yhdeksi sykkiväksi kokonaisuudeksi.
Torin poikki matkatessasi näet kaupungin uuden maamerkin: modernin kaapelihissin. Se kuljettaa ihmisiä Puijolta torin yli suoraan Mölymäen tapahtuma-areenalle. Tämä areena on alueen ylpeys. Sen massiivinen, suljettava katto takaa täydelliset olosuhteet säästä riippumatta. Sisällä automaatio hoitaa taikuuden: pelialusta vaihtuu napin painalluksella kansainvälisestä jalkapalloviheriöstä tulikuumaksi kiekkokaukaloksi. Matka hissillä pelipaikoille kestää minuutteja.
Kuopio on kasvanut minimetropoliksi, jossa huipputeknologia ja puhdas luonto kohtaavat kotiovella. Korkea rakentaminen on jättänyt tilaa kaupunkivihreälle ja pitänyt asuntojen hinnat kurissa. Moottoritien katettu osuus on sulkenut melun ja pölyn pois Savilahden kohdilla ja yhdistänyt molemmat puolet yhdeksi keskusta-alueeksi, sekä tarjonnut uudenlaisen asuin-, työpaikka- ja kaupankäyntialueen.
Matkakeskuksessa näet, miten maakunta hengittää samaan tahtiin. Kaksiraiteinen Savon rata on nollannut välimatkat. Työmatkalaiset sukkuloivat nopeilla paikallisjunilla Varkauden, Suonenjoen, Kuopion ja Iisalmen välillä.
Viereiselle laiturille rullaa Tahko Express, josta astuu ulos Rissalan lennolta saapuneita turisteja matkalla suoraan Tahkon ympärivuotiseen tapahtumakeskukseen. Ikkunan takana vilistävä maakunta ei ole hiljenevä syrjäseutu.
Varkaus on Euroopan johtava vihreän siirtymän ja vetytalouden piilaakso, jossa ratkotaan globaaleja päästöongelmia uusilla biomateriaaleilla. Iisalmi puolestaan kukoistaa älykkään koneenrakennuksen ja robotiikan keskuksena. Sen kampukset vetävät puoleensa insinöörejä suunnittelemaan tekoälyohjattuja jättiläiskoneita maailmanmarkkinoille.
Entä itäinen naapurimme? Rissalan lentoasemalta nousee sähkölentokone, joka laskeutuu äänettömästi alle puolessa tunnissa Joensuuhun. Tämä nopea ilmasilta on kytkenyt yliopistokampukset yhteen ja tuonut Karjalan luovan sielun osaksi kasvukäytävää. Joensuu kukoistaa puurakentamisen, fotoniikan ja festivaalikulttuurin energisenä keskuksena.
Tämä on visio Savo-Karjalasta, jossa alueellinen kilpailu on jätetty historiaan. Olemme ymmärtäneet, että yhden saumattoman työssäkäyntialueen muodostaminen tekee meistä pysäyttämättömiä. Kuopio on jo kasvun keskus, mutta myös muut alueen kaupungit voivat erikoistumisella nousta kasvu-uralle. Meillä on tilaa, turvallisuutta ja puhdasta luontoa. Meidän tarvitsee vain rakentaa infrastruktuuri sille tasolle, että se mahdollistaa kasvun.
Kasvun vaihtoehto, hiljainen hiipuminen, kiinteistöjen hintojen romahtaminen ja palvelujen hidas alasajo, ei ole houkutteleva suunta.
Vaikka tämä on vain visio, se on myös kuva siitä miten jotain näistä voidaan saavuttaa, kun unohdetaan sisäänpäin kääntynyt taistelu yksittäisistä palveluista, sekä käännetään ajatus omien etujen tuijottamisesta laaja-alaiseen yhteistyöhön ja uskoon itsestämme tulevaisuuden rakentajina. Uskalletaan ajatella isosti ja haaveilla!
Erittäin hyvin kiteytetty koko asian ydin! Pitkän yrittäjäuran tehneenä, high-tech-softafirmana, olen suorastaan nähnyt, kuinka savolaiset vierastavat savolaista teknologiaa, ja ennemmin ostavat surkeampaa tavaraa kalliimmalla ulkomailta. Savolaiset ihmiset eivät halua, että savolaiset menestyvät. Ennemmin ollaan yhdessä, samassa suossa. Tässä ajattelutavassa on kyllä itsetutkiskelun paikka. Yhteiskunta pitää saada kasvuun vientituotteita kehittämällä ja markkinoille viemällä, sillä tavalla Suomeen saadaan tuloa ja koko yhteiskunnalle voimaa kasvaa. Metso ja Wärtsilä ovat hyviä esimerkkejä, ilman tuollaisia vientivetureita Suomella pyyhkisi vielä huonommin. Investorirahat tältä alueelta tulisi ohjata tämän alueen yritysten boostaamiseen, ei ulkomaille. Asennemuutosta tarvitaan, tässä täytyy puhaltaa nyt yhteen hiileen.
Kiitos Pasi hyvästä kommentista. Tätä me juuri tarvitsemme, asennemuutosta uskaltaa menestyä omillamme.