Voiko kaupunki olla talousliberaali?

Voiko kunta olla talousliberaali ja mitä tämä tarkoittaisi? Tätä ajatusta olen pohtinut viime päivinä paljon sen jälkeen kun eräs arvostamani poliitikko haastoi minua vaalikonevastauksistani ja ihan aiheesta. Itse pidän itseäni markkinaliberaalina, mutta tietyin rajoituksin. Näen että, kunnalla ja valtiolla on tiettyjä alueita, joissa voidaan poiketa liberaalista talousajattelusta.

Avataan ensin millainen olisi määritelmän perusteella äärimmäisen talousliberaali yhteiskunta, eli käytännössä yövartijavaltio. Siinä julkisen vallan tehtävänä olisi vain lainsäädännöstä ja turvallisuudesta huolehtiminen. Tähän ei tietenkään ole hyvinvointivaltiossa mahdollista tai edes järkevää pyrkiä. Kuitenkin talousliberalismissa julkisen vallan rooli tulisi olla mahdollisimman vähäinen ja antaa markkinoiden hoitaa suurin osa palveluiden ja hyödykkeiden tuotannosta.

Miten sitten talousliberaali ajatus toimii tällä hetkellä kunnissa tai tarkemmin täällä meidän omassa Kuopiossamme?

Vastaus on, että ei kovin hyvin. Meillä on paljon markkinoita rajoittavia tekijöitä ja toimintoja, jotka kilpailevat suoraan yksityisen yritystoiminnan kanssa. Näiden lisäksi meillä on mekanismeja, jotka rajoittavat tai estävät kilpailua. Näistä räikeimpänä ehkä ns, in-house yhtiöt, joilta kunta voi ostaa tavaroita ja palveluita ilman kilpailutusta, koska omistaa riittävän ison osan yhtiöstä. Näillä aloilla olisi myös yritysten tarjoamaa palvelua, joka toimisi vapaan kilpailun periaatteella. Yksityinen sektori kilpailun vuoksi toimii näissä myös usein tehokkaammin.
Lisäksi on kuitenkin paljon sellaisia palveluja, joita on myös yksityisen puolen tarjonnassa ja joita kunta tarjoaa verovaroilla subventoidusta alemmalla hinnalla. Näistä esimerkkinä monet liikuntapalvelut, kuten uimahallit, liikuntahallit, kuntosalit ja paljon muuta. Näissä siis veronmaksajat maksavat osan yksittäisen käyttäjän palvelun käytöstä ja samaan aikaan toiset yksityiselle ns. täyden hinnan. Tässä nyt hyvin pintapuolisesti mitä kaikkea ei-liberaali markkina voi tarkoittaa, mutta meillä on paljon muutakin mikä rajoittaa vapaata kilpailua, kuten erilaiset tuet ja erityisaseman tarjoavat sopimukset.

Miten nämä sitten liittyvät Kuopioon, omiin vaalikonevastauksiini ja niiden poikkeamiseen talousliberaalista linjasta?

Talousliberaali linja tarkoittaa, että verot pidetään mahdollisimman alhaisina ja vaikka kunnan talous olisi alijäämäinen, niin se paikataan mieluummin toimintaa tasapainottamalla, kuin veroja korottamalla. Tätä linjaa olemme onneksi Kuopiossa lähteneet noudattamaan.

Vaalikoneissa kysyttiin, että pitäisikö Kanttilaa ja jalkapallostadionia rakentaa Kuopioon merkittävällä kaupungin tuella. Itse vastasin jalkapallostadionin kohdalla olevani 100%:sti samaa mieltä ja Kanttilankin kohdalla jokseenkin samaa mieltä. Näihin menisi siis merkittävästi kuntalaisten verorahoja. Itse ajattelin tässä tilanteessa, että kasvava kaupunki, joka haluaa pitää kasvua yllä tarvitsee tämän suuntaisia vetovoimatekijöitä. Lisäksi molemmista on tullut Kuopiolle merkittävä valtakunnallinen ja jopa kansainvälinen mainehaitta.

Molemmat projektit siis pitäisi saada jotenkin pois jatkuvasta päätösten ja julkisuuden kierteestä, eikä kumpaankaan ole riittävästi yksityistä rahaa tarjolla, joilla nuo voisi hoitaa loppuun. Jalkapallostadionin osalta nyt onneksi näyttää, että yksityinen raha (yritykset, UEFA) on jossain määrin kiinnostunut tulemaan mukaan ja Kanttilan osalta ainakin valtio mahdollisesti tulisi mukaan rahoittamaan remonttia. Vielä kuitenkin tarvitaan merkittävästi myös kuopiolaisten verorahoja, eli ei kovin liberaalia. Kuitenkin näen molemmissa, mutta etenkin jalkapallostadionissa, tapahtuma areenana, mahdollisuuksia saada aikaan yksityistä toimintaa, joka lopulta tuo verotuloja myös kaupungin kassaan. Eli jos kumpaakaan ei saada yksityisellä rahalla eteenpäin, mainehaitasta halutaan eroon ja kasvavalle kaupungille vetovoimatekijöitä, niin näihin joudutaan sijoittamaan, liberaalin ajatuksen vastaisesti, kunnan rahoja. Tämän pystyn hyväksymään.

Pystyn hyväksymään siis jos mukana on muutakin rahaa, etenkin yksityistä, joka tuo myös mukanaan toimintaa, joka tuottaa lisäarvoa. Lisäksi molemmilla tulee olla selkeä toimintasuunnitelma tulevaisuuteen ja toiminnan pyörittäminen ei voi jäädä kaupungin vastuulle. Näihin tarvitaan yksityisiä operaattoreita, jotka kantavat toiminnan taloudellisen riskin. Eli kaupunki voi olla mukana investointien rahoittamisessa, koska yksityinen raha ei koskaan näitä loppuun tule saattamaan, mutta samalla tulee varmistua että jatkossa toimintaa pyörittää yksityiset tahot.

Entäs sitten ne in-house yhtiöt?

In-house yhtiö Kuopiossa hoitavat esimerkiksi kunnossapidon, ruokahuollon ja IT-infran tehtäviä. Lisäksi energia- ja vesihuolto voitaisiin ottaa tarkasteluun mukaan, mutta ne toimivat luonnollisina monopoleina ja näissä on varsin hyväksyttävää joustaa liberaalista talouskäsityksestä, koska niissä ei ole kilpailua tarjolla. Mutta muuten in-house yhtiöiden osalta voidaan niiden katsoa kilpailevan vapaiden markkinoiden kanssa ja näin vääristävät kilpailua. Lisäksi näissä on iso mahdollisuus, että toiminta olisi tehokkaampaa, siis halvempaa, jos se toteutettaisiin vapaassa kilpailussa.

Vaalikoneessa vastasin kuitenkin jossain määrin pitäväni kuntien nykyistä tilannetta hyvänä. Miksi siis näin? Ajattelin tuossa tilanteessa vähän turhan suppeasti vain hankintojen ja hankintaosaamisen kautta. Kuntien (varsinkin pienten kuntien) osaaminen hankinnoissa ja etenkin IT-hankinnoissa on ollut varsin vajavaista ja siksi in-house yhtiöt ovat olleet paikallaan paikkaamassa tätä vajetta. Kuitenkin kunnat voisivat ostaa myös ulkopuolista hankintaosaamista ja paikata tällä omaa osaamispuutettaan tai isompien kuntien kyseessä ollessa hankkia osaamista talon sisälle. Muissa in-house yhtiöissä taas työllistetään osatyökykyisiä ja tehdään tällä tavalla hyvää, mutta onko sekään oikeastaan hyvä syy pitää joku toiminta kokonaan in-house yhtiössä ja vastaus on ei. Tuo työllistäminen voitaisiin hoitaa myös muulla tavalla, esimerkiksi tuetun työllistämisen kautta.

In-house yhtiöillä on tietyssä määrin paikkansa kuntaorganisaatioissa, mutta huomattavasti nykyistä kevyemmälläkin konsernilla olisi mahdollista pärjätä. Todellisuudessa siirtämällä osa nykyisistä in-house yhtiöissä olevista tehtävistä ulkopuolisten yritysten hoitamaksi, hyvin suurella todennäköisyydellä lisäisi tehokkuutta ja lopulta säästäisi kuntalaisten veroeuroja.

Onko liikuntaa ilman kuntaa?

Liikunta ja urheilu on yksi lempiaiheistani ja sillä saralla Kuopion kaupunki on tehnyt erinomaista työtä. Meillä on monipuolisesti kaupungin ylläpitämiä liikuntapaikkoja, joiden käyttäjäkustannukset ovat kohtuulliset. Tämä saa ihmiset liikkumaan ja lisäämään omaa hyvinvointiaan ja sillä tavalla tuo arvoa ja jopa säästöä yhteiskunnalle. Kuopiossa kaupunki subventoi, eli maksaa osan, jokaisen liikuntakäyttäjän lippu tai vuorohinnasta ja tämä osuus on usein yli puolet. Tämä johtaa siihen, että yksityisille yrityksille ei ole kaikissa lajeissa ja alueilla tilaa. Markkinarako jää liian pieneksi tai kaupungin palvelun hinta on niin pieni, että kuluttaja ei täysihintaiseen palveluun suostu panostamaan.

Esimerkkinä tästä on jalkapallon talviolosuhteet. Kaupunki on rakentanut hienon hallin, jossa on erinomaiset harjoitteluolosuhteet ja kohtuullinen vuorohinta. Hinta on kuitenkin sen verran matala, että toista hallia ei yksityisellä rahalla kaupunkiin synny, vaikka kieltämättä tarvetta olisi. Käyttäjät mieluummin kärvistelevät liian vähäisten vuorojen kanssa, kuin maksavat selvästi kovempaa hintaa toiselle toimijalle. Tätä toista hallia ja sen kulurakennetta on selvittänyt useampikin seura ja itsekin olen sellaisessa ollut mukana. Tämä johtaa siis siihen, että riittävän kapasiteetin rakentaminen jää yksinomaan kunnallisen toimijan ja verovarojen vastuulle.

Miten siis eteenpäin?

Tämän kirjoituksen tarkoituksena on ollut toimia omien ajatusten kokoajana, tulevana ohjenuorana ja toivottavasti tästä on apua jollekin muullekin. Jatkossa siis Kuopion kaupungin tulisi antaa monella eri suunnalla huomattavasti enemmän tilaa markkinaehtoiselle toiminnalle ja pyrkiä vähentämään omaa tekemistään vapaasti kilpaillussa kentässä. Samalla kuitenkin on tilanteita, joissa kaupunki voi toimia joidenkin projektien katalyyttinä, mahdollistajana ja näin tarjota mahdollisuuden uuden vetovoiman ja palvelukokonaisuuden rakentumiselle. Tässä kuitenkin pitää varmistaa, että jatkossa toiminta voisi toimia markkinaehtoisesti ja ilman kaupungin suurta panostusta. Näillä keinoin saadaan tehokkuutta toimintaan ja toisaalta annetaan tilaa uusien palvelujen kehitykselle. Yläotsikon kysymykseen siis vastaus on kyllä tai ainakin huomattavasti nykyistä liberaalimpi ja pitäisikin olla.

Puheenvuoro kouluverkoston supistuksista valtuustossa 24.2.2025

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut kuulijat

Nyt käsillä olevan päätös kahden koulun poistamisesta verkostosta on saanut julkisuudessa aivan hallitsemattomat mittasuhteet. Tässä keskustelussa jopa joidenkin puolueiden tulevien kuntavaalien ehdokkaat ovat maalittaneet ja lietsoneet epäluuloa päätöstä valmistelleita virkamiehiä ja asiantuntijoita kohtaan. Pelon lietsominen on tietenkin maailmalla viime aikoina tehokkaaksi todettu tapa ajaa läpi omia poliittisia tarkoitusperiään. Harmi, että tallainen on rantautunut myös meille Kuopioon.

Valmistelijat ovat kuitenkin tehneet työtään virkavastuulla ja sen kyseenalaistamiseen on ihan omat viralliset kanavansa olemassa. Niitä ei ole käytetty.

Jokainen voi kysyä itseltään kuuluuko tällainen toiminta hyvään kuntademokratiaan tai edes hyviin tapoihin?

Hyvin ja puolueettomasti tehdystä valmisteluaineistosta löytyy nyt esitetylle päätökselle niin taloudelliset kuin toiminnallisetkin perusteet. Kun puntaroidaan taloudellisia perusteita, niin esille on pakko nostaa oppilaskohtaiset kustannukset, jotka ovat näiden koulujen osalta koko kaupungin suurimmat ja pahimmillaan yli kaksinkertaiset joihinkin muihin kouluihin verrattuna.

Tominnallisena perusteena ykköseksi nousee kaupungin velvollisuus tarjota turvalliset, yhtäläiset ja laadukkaat kouluolosuhteet kaikille oppilaille ja opettajille. Tämä ei nykyisen kokoisissa yksiköissä enää toteudu.

Verkostomuutosten vastustamista perustellaan usein pitkillä koulumatkoilla ja niistä aiheutuvilla haitoilla, sekä maaseudun elinvoiman heikkenemisellä. Nyt käsittelyssä olevien koulujen oppilaista jo reilusti yli 80% on koulukuljetusten piirissä, eikä ehdotettujen muutosten jälkeenkään kenenkään koulumatka ole yli 35 kilometriä. Tämä on sellainen matka, jonka kulkemiseen autolla menee normaalisti alle puoli tuntia. Näin jokainen ymmärtää, että hyvällä suunnittelulla kenenkään koulukyytiaika ei tule ylittämään lain maksimia 2,5 tuntia tai menemään edes lähelle sitä.

Elinvoimasta ja lasten oppimisen ongelmista puhuttaessa taas vertailua kannattaa hakea meidän lähikunnista, kuten Tervosta, Vesannolta tai vaikka Tuusniemeltä. Niissä jokaisessa on enää yksi koulu jäljellä ja kuljetusmatkat osin pidempiä kuin meillä tulisi olemaan. Silti maaseutuelinkeinot pyörivät, oppilaat oppivat ja koulut toimivat.

Nyt kannattaisikin uhkakuvien sijasta pyrkiä näkemään mitä hyvää näistäkin muutoksista voi seurata.

Joku oppilas saa uusia kavereita, jollekin tulee ensimmäinen samanikäinen luokkakaveri. Jotkut pääsevät valitsemaan uusia valinnaisaineita ja aiemmin yhdysluokassa keskittymisongelmista kärsinyt saa ohjattua opetusta omalla tasollaan.

Samalla Maaningan ja Nilsiän koulujen asema vahvistuu ja elinvoimaistuu.

Ei ihan huonoja asioita nämäkään.

(Saattaahan se olla että sen ekaluokkalaisen pikku-Liisankin on mukavampi pelata pesäpalloa tai jalkapalloa oman ikäisten kanssa kuin se kuudesluokkalaisen Pekan.)

Ei siis anneta pelon ohjata päätöksiämme, vaan toivon ja mahdollisuuksien. Kiitos.

Kuka puolustaa enemmistöä?

Kuopion kaupungin talouden tasapainotuskeskustelua ovat hallinneet perustelut maaseutualueiden palvelujen tarpeellisuudesta tunteisiin vetoavilla kannanotoilla. Samalla täysin varjoon on jäänyt kaupunkilaisten ja entisten kuntakeskusten asukkaiden puolustaminen.

Lukijan palaute tästä kirjoituksesta
Savon Sanomien kuumalla linjalla 4.2.2025

Todellisuus kuitenkin on, että ei-elinvoimaisten palvelujen yksikköhinta on huomattava korkea ja näiden palvelujen kustannuksia maksavat enenevässä määrin kaupungin lähiöiden ja entisten kuntakeskusten asukkaat. Samaan aikaan näiden alueiden palveluja joudutaan heikentämään ja maksuja korottamaan. Lisäksi vanhojen kuntakeskusten elin- ja pitovoima heikkenee, kun niidenkin palvelujen käyttäjämäärät pienenevät.

Tiettyyn rajaan asti on reilua tukea harvaan asuttujen alueiden palvelujen säilyttämistä, mutta missä menee raja, kun esimerkiksi kyläkoulun tukeminen ei taloudellisessa tai edes oppilaiden turvallisuuden näkökulmasta ole enää reilua?

Kaupunginvaltuusto on linjannut tämän tarkoittavan alle kolmen opettajan kouluja. Tämä mahdollistaa esimerkiksi sairastapauksissa korvaavan aikuisen läsnäolon sekä laadukkaan, oman kehitystason mukaisen opetuksen.

Nyt kuitenkin vaalien alla tehdään helposti – äänekkään paineen alla – populistisia päätöksiä ja käännetään jo kerran sovittuja vaikeita päätöksiä tai ainakin pyritään lykkäämään ne vaalien yli.

Kuopiolaisen suuren enemmistön olisikin hyvä kysyä, kuka ajaa heidän asioitaan ja pitää kaupunginosien ja entisten kuntakeskusten, kuten Karttulan, Nilsiän, Maaningan tai Juankosken puolia.

Nyt tarvitaan päättäjiä, joilla on rohkeutta tehdä päätöksiä, jotka vahvistavat kaupungin taloutta ja lisäävät veto- ja pitovoimaa siellä missä mahdollisuuksia on ja jotka uskovat asiantuntijalausuntoja ja tilastoja.

Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 1.2.2025

Ryhmäpuhe vuoden -23 tilinpäätöksestä

Puhe on pidetty kaupunginvaltuuston tilinpäätöskokouksessa 10.6.2024

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut kuulijat,

Tänään katsomme taaksepäin Kuopion kaupungin vuoden 2023 tilinpäätökseen ja sitä on hyvä tehdä aina vertaamalla toteutumaa kaupungin strategiaan. Tämä auttaa meitä ymmärtämään, miten hyvin strategiset tavoitteet ovat toteutuneet taloudellisessa toiminnassa.

Vuosi 2023 oli merkittävä monella tapaa. Se oli ensimmäinen vuosi hyvinvointialueuudistuksen jälkeen ja se oli myös ensimmäinen kokonainen vuosi ilman koronapandemian vaikutuksia, sekä ensimmäinen kokonainen vuosi Ukrainan sodan varjossa. Nämä kaikkia asettivat ja asettavat myös tulevaisuudessa haasteita kaupunkimme taloudelle. Kuopion kaupungin tilinpäätös vuodelta 2023 osoitti 2,3 miljoonan euron ylijäämää, mutta kertaluonteiset verotilityserät huomioiden tuloksen olisi pitänyt olla merkittävästi parempi​​.

Kuopion kasvu jatkui vilkkaana, ja palvelujen kysynnän odotetaan kasvavan myös tulevina vuosina. Kaupungin menojen kasvu on kuitenkin ollut tulojen kasvua nopeampaa, mikä on johtanut rakenteelliseen alijäämään. Tämä vaatii sopeutustoimia, ja kaupungin talouden tasapainotusohjelman toimeenpano on käynnistetty, tavoitteena saavuttaa talouden tasapaino vuoteen 2027 mennessä​​.

Kaupungin investoinnit jatkuivat voimakkaina. Vuonna 2023 nettoinvestoinnit olivat 88,2 miljoonaa euroa. Suurimpia hankkeita olivat Savilahden luola, Riistaveden yhtenäiskoulu ja Sinikellon päiväkoti. Kaikki toiminnallisesti erittäin tärkeitä, mutta taloudellisesti raskaita. Samalla lainakanta kasvoi ja kaupungin lainamäärä vuoden lopussa oli 542,5 miljoonaa euroa, mikä on 4374 euroa asukasta kohden​​. Tulevaisuudessa investointeja ei voida toteuttaa lainakantaa lisäämällä, joten yksittäisten kohteiden ja kokonaisuuden rajaamista tarvitaan entistä tarkemmin.

Kuopion kaupungin strategia keskittyy vahvasti elinvoimaisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä palveluiden laadun parantamiseen. Kaupungin investointipäätökset, tukevat strategista tavoitetta parantaa infrastruktuuria ja palveluiden saavutettavuutta. Samalla kuitenkin yksityiset investoinnit vähenivät ja etenkin rakentamisen hiljenemisestä kannattaa olla huolissaan. Mikäli nykyistä kasvuvauhtia, joka on ehdoton edellytys taloudelliselle menestykselle, halutaan pitää yllä, tarvitaan asuntotuotannon ja muiden yksityisten investointien nopeaa kasvattamista.

Strategian mukaisesti kaupungin talouden avoimuutta on lisätty. Vuoden 2023 aikana Kuopion kaupungin ostolaskuaineistot julkaistiin avoimena datana kaupungin verkkosivuilla, mikä edistää toiminnan läpinäkyvyyttä ja asukkaiden osallistumismahdollisuuksia​​. Tämä on myös hyvä työkalu meille valtuutetuille lisätä ymmärrystä, siitä mihin eurot kuluvat ja miten hankintoja voidaan tehostaa.

Tulevaisuudessa Kuopion kaupungin taloudellinen kehitys vaatii tarkkaa tasapainottamista. Talouden sopeutustoimia jatketaan, ja vuoden 2024 talousarviota valmisteltaessa on käynyt selväksi, että kaupungin nykyinen menojen kasvuvauhti sekä raskas investointitaso ylittävät jatkuvasti odotettavissa olevan verotulojen ja valtionosuuksien vuosittaisen kehityksen. Tämä asettaa haasteita, mutta samalla luo mahdollisuuksia toiminnan tehostamiselle ja uusien innovatiivisten ratkaisujen löytämiselle​​. Samalla se haastaa meidät päättäjät arvioimaan, mitä palveluita meillä jatkossa, on koko kaupungin asukkaat huomioon ottaen, varaa pitää yllä ja millä tasolla.

Iloita voimme kulttuuri ja liikuntapaikkojen käyttöasteen noususta ja etenkin liikuntapalveluiden hurjista käyttäjämäärien kasvuloikista. Liikunta on tutkitusti suurin yksittäinen yksilön hyvinvointia ja terveyttä edistävä tekijä. Tämä meidän on hyvä pitää mielessä kun mietimme talouden painotuksia ja tulevaisuuden investointeja. Kaupunkilaiset ovat omalla toiminnallaan selkeästi osoittaneet meille, mihin he haluaisivat panostaa.

Kuopion kaupungin tilinpäätös vuodelta 2023 heijastaa menneisyyttä vahvojen taloudellisten tunnuslukujen osalta, sillä tiedämme että tulevaisuudessa on suuria haasteita edessä. Strategian mukaiset investoinnit ja avoimuuden lisääminen ovat selkeitä askeleita oikeaan suuntaan. Talouden tasapainotusohjelman onnistuminen on keskeistä, jotta voimme jatkossakin taata laadukkaat palvelut ja edistää kaupungin elinvoimaisuutta.

Kiitos ja oikein aurinkoista ja rentouttavaa kesää teille kaikille.

Puhe valtuustossa Kuopion kaupungin talouden tasapainotusohjelmasta

Tämä puhe on pidetty 20.5.2024 Kuopion kaupunginvaltuuston kokouksen ryhmäpuheena koskien talouden tasapainotusohjelmaa

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja runsaslukuinen yleisö täällä salissa ja etäyhteyden päässä

Tänään päätämme tässä salissa 35 miljoonan euron tasapainotusohjelmasta tai ainakin tähän kaikki valtuustoryhmät ovat valmistelun aikana sitoutuneet. Summa on kokoluokaltaan sellainen, että se ei tule kasaan mistään yksittäisestä vähennyksestä, vaan koskettaa meitä jokaista monella tasolla. Eikä summaa realistisesti saada kasaan myöskään ilman palveluverkkoon kohdistuvia muutoksia. Ei ole helppoja ratkaisuja.

Onkin siis ensiarvoisen tärkeää, että näin mittavista toimista päätettäessä faktat ovat kunnossa ja jokainen päätöksentekijä on perehtynyt asiaan hyvin. Nyt valtuutetuilla on ollut aikaa perehtyä asiaan noin 3 viikkoa. Se on todella vähän näinkin laajassa asiassa. Samassa ajassa valtuustoryhmät ovat joutuneet rukkaamaan omia vaihtoehtojaan. Herää varsin aiheellinen kysymys siitä onko muutosesitysten vaikuttavuutta pystytty arvioimaan asian vaatimalla tarkkuudella. Koko toimintaa onkin leimannut kiire saada lopulta valmista.

Jonkun mielestä helppo ratkaisu olisi unohtaa osa tai jopa kaikki säästöt ja vain korottaa veroja. Se saattaisi tuntua sopivan pehmeältä ratkaisulta. Kuitenkin esimerkiksi vanhassa kuntakeskuksessa tai kaupungin lähiössä asuvalle perheelle jopa tuo väläytelty 0,1 prosenttiyksikön korotus voi tarkoittaa lapsen harrastuksesta luopumista, sekä sitä kautta sosiaalisten kontaktien vähentymistä ja syrjäytymisvaaraa. Nämä ovat valintoja.

Kuntaveron korotuksen käyttämisestä rakenteellisen alijäämän korjaamiseen on pääasiassa huonoja kokemuksia koko Suomen ja itseasiassa Kuopionkin tasolla. Korotuksen tuoma tulonlisäys on useimmiten parissa vuodessa syöty ja lopulta ollaan alkuperäistä suuremmissa ongelmissa, kun edelleen on katettavan se liian suuri menopuoli.

Säästökohteita etsittäessä on noussut esiin, yhteistyö kuntarajojen yli ja investointien ja hankintojen entistä tarkempi tarkastelu ja sillä puolella osaamisen lisääminen. Tässä yhteydessä en malta olla mainitsematta sitä kuuluisaa Luolaa. Vaikka se ei olekaan käyttötalouden ongelmien juurisyy, on se hyvä esimerkki siitä, miten investointi ja hankinta, sekä myös päätöksenteko on mennyt monessa kohdin pieleen. Näissä asioissa parantaminen vaatii myös meiltä päätöksentekijöiltä parempaa perehtymistä käsiteltäviin asioihin ja niiden taustoihin.

Myös koulu ja -päiväkotiverkosta päätettäessä valmistelun tulee olla ensiluokkaista niin taloudellisten realiteettien, kuin esimerkiksi lapsivaikutusten arvioinnin osalta. Eikä myöskään ole taloudellisesti kannattavaa tehdä samasta asiasta selvityksiä uudelleen ja uudelleen, kuten esimerkiksi Särkiniemen koulun kohdalla nyt näyttää käyvän. Tehdään valmistelu ja niitä seuraavat päätökset kunnolla ja faktoihin perustuen, niin kenenkään on hankala tulla kyseenalaistamaan lopputuloksia, vaikka ne kipeiltä joskus tuntuvatkin.

Puhe mielenilmauksessa Kuopion talouden tasapainotusohjelmasta

Tämä puhe on pidetty Kuopion talouden tasapainotusohjelman herättämässä mielenilmauksessa 20.5.2024 Kuopion torilla

Hyvät kuopiolaiset!

Kuopion kaupungin talouden sopeutusohjelman julkaisun jälkeen olen saanut paljon yhteydenottoja kylä- tai vanhempainyhdistyksiltä, sekä paljon myös yksityishenkilöiltä ja on ollut oikeasti hienoa lukea kannanottojanne ja perustelujanne palveluiden säilyttämisen puolesta. Siksi tässä kohtaa on mielestäni reilua vastata rehellisesti ja asioita kaunistelematta.

Jokainen teistä on varmasti lukenut mikä kaupungin taloudellinen tilanne on ja se on vakava. Nyt tehtyä ohjelmaa ja myöhemmin tehtäviä päätöksiä kukaan ei varmasti tee kevyin mielin tai ainakaan toivottavasti asioihin perehtymättä, itse en ainakaan. Tässä työssä jokaisella teiltä tulleella faktalla on merkitystä, kun päätöksiä punnitsee. 

Kaikkien valtuustoryhmien yksimielisesti tunnustama tosiasia kuitenkin on tuo vuosittaisten kulujen sopeuttamistarpeen taso 35 miljoonaa euroa. Tuo summa on niin suuri, että sitä ei valitettavasti saada kasaan tinkimättä myös palveluverkosta. Eikä rakenteellista alijäämää saada myöskään korjattua veronkorotuksin, siitä on meillä täällä Kuopiossakin huonoja kokemuksia aiemmilta kerroilta. Täältä olisi helppo huudella kivoja ratkaisuja kaikille, mutta se ei olisi reilua ja se olisi valitettavasti varsin epärealistista ja populistista politiikkaa. 

Kuitenkin on hyvä muistaa, että tänään valtuuston kokouksessa päätetään vasta eri toimialojen säästövelvoitteiden suuruudesta, ei siis vielä yhdenkään yksittäisen koulun tai päiväkodin kohtalosta. Jokaisen tällaisen päätöksen kohdalla vaikutukset arvioidaan erikseen ja ainakin omalta osaltani tarkasti, parhaisiin saataville oleviin, faktoihin perustuen.

Varmasti on niin, että joitakin nyt julkisuudessa olleita sopeutustoimia voidaan jättää tekemättä, mutta valitettavasti yhtä varmaa on se, että joitakin toimista on välttämätöntä tehdä. Kaupungin talouden tilaa ei voi antaa valua sellaiseen tilanteeseen, jossa joku muu lopulta tekee päätökset meidän puolestamme ja meidän tarpeitamme kuuntelematta. Nykyisellä tiellä jatkaen näin tulee käymään valitettavan nopeasti. Uskon kuitenkin, että kaikesta siitä huolesta ja pahasta mielestä huolimatta, mitä tämä sopeutusohjelma ja sen ympärillä käyty keskustelu on aiheuttanut, lopputulos tulee lopulta olemaan kokonaisuutena Kuopion ja kuopiolaisen etu. Nyt on siis aika vaikuttaa asioihin ja tehdä päätökset itsenäisesti kuopiolaisina, asioihin ja faktoihin tarkasti perehtyen ja parhaat toimintamallit valiten.

Se Luola ja se jalkapallostadion!

Savilahden liikuntaluolasta ja jalkapallostadionista on keskusteltu viime aikoina paljon julkisuudessa ja niistä kysellään minultakin jatkuvasti. Tässä muutamia vastauksia kysymyksiin ja omia pohdintojani.

Se Luola tulee maksamaan kaupungille ja samalla veronmaksajille yli 50 miljoonaa euroa. Sillä rahalla olisi suunnilleen voitu rakentaa väestönsuoja 7000:lle henkilölle (10,2M€ yleinen laskennallinen kustannus), maanpäällinen liikuntahalli (7,7M€ vrt. Akaa) ja jalkapallostadion (n. 15M€). Toki edellä esitettyihin kustannuksiin pitää tehdä inflaatiotarkistukset, mutta silti olisi pysytty alle tuon Luolan hinnan.

Luolasta varmasti tulee käyttäjille hieno ja toimiva ympäristö ja se on taatusti ainutlaatuinen. Kuitenkin sama toiminnallisuus olisi ollut mahdollista toteuttaa edullisemmin ja pienemmällä riskillä. Tämän takia kaupunkilaisille on oikeus ja oikeastaan velvollisuus vaatia kustannusten nousuun ja alkuperäiseen päätöksenteon valmisteluaineistoon liittyvää selvitystä.

Tarkastuslautakunta, jossa itsekin istun, on ottanut valtuustolta vastaan selvityspyynnön asiasta ja selvityksen valmistelu alkaa. Selvitykseen menee varmasti aikaa kuukausia ja sen aikana asiaa ei voi liiemmalti kommentoida, koska tarkastuslautakuntaa sitoo salassapitovelvollisuus. Aikanaan valmistuva raportointi tulee kuitenkin julkiseksi, kun se luovutetaan valtuustolle.

Tärkeintä on käydä läpi, että kaikki on mennyt sääntöjen mukaan ja tietenkin oppia tulevaisuutta varten välttämään samanlaisia virheitä.

No se jalkapallostadion? Stadionista on julkisestikin keskusteltu paljon ja neuvottelut kaupungin ja käyttäjän, eli KuPS:n välillä kustannusten jakautumisesta ovat olleet käynnissä. Lisäksi taustalla on tehty erilaisia suunnitelmia rakennuskustannusten pienentämisestä ja muutenkin projektin tarkentumisesta mm. synergiaetujen suhteen Mölymäelle rakentuvan koulun kanssa. Päätöksentekoon tämä toivottavasti tulee pian ensi vuoden alkupuolella, sillä kaikilla osapuolilla on halu saada liian pitkään jahkailtu ja kaupungille mainehaittaa aiheuttanut suunnitteluvaihe maaliin.

Talousarvioesityksen ryhmäpuhe valtuustossa 13.11.2023

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut kuulijat

Rakkaan kotikaupunkimme taloudessa ollaan nyt vedenjakajalla. Sote ja pelastuspalvelut ovat siirtyneet hyvinvointialueiden vastuulle ja samalla meni yli puolet tuloistamme. Mitä meille jäi? Meille jäi kaikki vanhat velat ja niiden nousevat korot. Mitä meille ei jäänyt? Meille ei jäänyt liikaa pelivaraa taloudessa. Mutta meille jäi kasvava ja uudistumishaluinen kaupunki, jonka tulevaisuus taloudellisessakin mielessä on meidän omissa käsissämme, jos vain uskallamme tarttua toimeen ja uudistua.

Jatkossa meillä ei ole varaa elää velaksi, tulevien sukupolvien kustannuksella, vaan tulot ja menot on saatava tasapainoon. Nyt käsillä oleva ensi vuoden talousarvio on noin 20 miljoonaa euroa alijäämäinen, sen me vielä kestämme, mutta näin ei voi jatkua.

Kaupungin on pakko tarkastella jatkossa tiukemmin menojaan ja se ei toivottavasti tapahdu juustohöylämenetelmällä, jossa kaikkialta otetaan vähän ja kurjistutaan. Vähennysten tulee tapahtua rohkeasti rakenteita ja toimintatapoja uudistamalla. Tämä vaatii myös meiltä poliittisilta päättäjiltä vastuuntuntoa. Jos päätämme virkamiesvalmistelun jälkeen lisätä jollekin alueelle menoja, niin tulee meidän miettiä mistä muualta se on pois, koska kuten valtuustoryhmät yhteisesti olemme sopineet, niin syömävelkaa ei jatkossa oteta.

Kuitenkaan pelkkiä menoja kyttäämällä ei tämän laivan kurssia käännetä. Työkalupakista tulee löytyä myös kasvua tukevia investointeja ja uusien tulovirtojen kartoittamista. Tästä hyvänä esimerkkinä on kaupunginhallituksen esitys tapahtumien ja tilojen myyntiin keskittyvien henkilöiden palkkakustannuksiin varautumisesta. Toivottavasti he ensitöikseen tekevät tilojen ja alueiden vuokraamisen helpoksi, esimerkiksi verkkokaupan avulla.

On kuitenkin olemassa yksi keino, jolla lisätuloja ei kannata lähteä metsästämään, nimittäin veroja nostamalla. Veronkorotukset ovat tie, joka lopulta vain syö kasvua ja kurjistaa kaupunkilaisten elämää entisestään, etenkin kun näiden tasaverojen nostot iskevät pahiten pienituloisiin. Ilo onkin huomata, että tänään asialistalla on myös pieni ja luonteeltaan tekninen veroprosentin lasku, mutta lasku kuitenkin. Toivottavasti tällaiseen voisimme päästä uudelleenkin joskus tulevaisuudessa.

Kuten aiemmin on jo todettu ovat valtionosuudet olleet meillä laskussa ja nyt ne ovat selkeästi pienemmät kuin samansuuruisella verrokkikaupungilla Lahdella. Lisäksi valtion rahoittamat väylä ja muut hankkeet ovat pääosin kiertäneet Kuopiota ja laajemmin koko Itä-Suomea. Samoin olemme jääneet ulkopuolelle isojen kaupunkien kahvitteluryhmistä ja tarvitsemmekin terävöitystä edunvalvontaamme. Hyviäkin asioita sillä saralla on jo tapahtunut ja tapahtumassa, mutta paljon on vielä tehtävää. Toivottavasti vuoden päästä tähän asiaan ei tarvitsisi palata.

Kaupunginhallituksessa näytti olleen tarjouskilpailu rahoituksen lisäämiseksi kasvun- ja oppimisen palvelualueelle oppimisen tuen vahvistamiseksi. Tämä on omastakin mielestäni erittäin tärkeä ja hyvä kohde jos jonnekin lisää rahaa on annettava. Tässäkin olisi kuitenkin voitu miettiä sitä toista puolta, eli mistä se raha on pois. Nyt sitä laitetaan lainana näiden meidän lasten maksettavaksi. Lisärahan lisäksi olisikin hyvä käynnistää koulupuolen osalta rakenneuudistus, jolla saataisiin sinne sijoitettujen eurojen vaikuttavuutta lisättyä.

Lapset kuitenkin tarvitsevat tukea ja kannustusta oppimiseen, mutta myös turvallisuutta koulunkäyntiin. Toivottavasti osa näistä mahdollisista lisärahoista suuntautuu suoraan koulukiusaamisen tai oikeammin pitäisi puhua kouluväkivallan ehkäisemiseen ja sen haittojen korjaamiseen. Meillä ei ole, eikä saa olla, mahdollisuutta menettää yhtään lasta tässä asiassa koneiston rattaisiin.

Rahasta ei tässä kaupungissa tällä hetkellä voi puhua mainitsematta Savilahden Luolaa ja sinne uponneita kymmeniä miljoonia. Luola itsessään on monessakin mielessä tarpeellinen, jopa tietyiltä osin pakollinen ja kasvua kannatteleva investointi. Kuitenkin kustannusten paisuminen siellä tälle tasolle ei ole missään määrin hyväksyttävää. Siksi onkin hienoa huomata, että asiasta on aloitettu selvityksiä ja niiden perusteella voidaan oppia välttämään samankaltaisia virheitä tulevaisuuden projekteissa. Riskien hallinnassa niin kustannusten, kuin maineriskienkin osalta meidän tulee jatkossa onnistua paremmin.

Meillä täällä Kuopiossa puhutaan olevan hyvä päätöksenteon kulttuuri ja sen voin allekirjoittaa, mutta seuraavat vuodet, jolloin joudutaan tekemään kiperiäkin päätöksiä, näyttää sen kuinka kestävää se on. Yhdessä pysymme kuitenkin tekemään tästä kaupungista todellisen hyvän Elon, ilon ja olon pääkaupungin.

Kiitos kaikille talousarvion valmisteluun osallistuneille ja hyvää loppuvuotta teille kaikille!

Vappupuhe Kuopion torilla 1.5.2023

Hyvää Vappua kuopiolaiset!

Näin Vappuna on ollut tapana pitää poliittisia puheita ja puheissa on otettu tänäänkin kantaa niin valtakunnallisiin, kuin paikallisiin teemoihin. Viimeaikaisissa puheissa ja kirjoituksissa on kuitenkin omaan ja sosiaalisen median mukaan myös monen muun korvaan ollut melko negatiivinen ja vastakkainasettelua ruokkiva äänenpaino. Vaalien alla tämä olisi jollain tavalla ymmärrettävää, mutta nyt vaalien jälkeen se vaikuttaa omituiselta ja jopa hieman vaaralliselta.

Ennen kuin hallitusta on edes saatu muodostettua, niin toisella laidalla maalataan uhkakuvia siitä miten kaikkein huonoimmassa asemassa oleville, tulee käymään tosi huonosti ja toisella laidalla taas kiljutaan yhtä lailla, miten huonosti asiat olivat edellisen hallituksen aikana. Yllytetäänpä välillä jopa kansalaistottelemattomuuteen ja häirintään.Tämä on jotain sellaista, joka ei mielestäni kuuluu suomalaiseen poliittiseen kulttuuriin. Lisäksi maamme taloudellinen tilanne ja rakenteissa olevat ongelmat vaatisivat nyt laajaa parlamentaarista yhteistyötä ja myös niiden vastakkaisten näkemysten ymmärtämistä, sekä niistä oppimista.

Mennään sitten paikallisempiin asioihin. Tätä puhetta valmistellessani, kuten Liike Nytin tapaan kuuluu, kysyin eri sosiaalisen median kanavissa ihmisiltä mistä paikallisista asioista he haluaisivat kuulla tässä puheessa kannanottojamme. Siellä nousi esiin seuraavia asioita: Nuoret ja etenkin nuorten mielenterveyspalvelut, keskuskentän jalkapallostadion ja tämän kotikaupunkimme keskustan elinvoimaisuus, heittipä joku huumorilla, että olisi kiva kuulla Kuopion Elon kauden alun kuulumisiakin.

Mennään siis ensin nuoriin ja etenkin heidän mielenterveyspalveluihinsa. Nuorten mielenterveyspalvelujen saatavuus Kuopiossa on ollut ihan koko maan tasollakin karmaisevan huonoa, ja tähän on puuttunut myös aluehallintovirasto. Palvelut toki siirtyivät hyvinvointialueen järjestettäviksi tämän vuoden alusta, mutta ennaltaehkäisevää työtä pitää myös kaupungin tehdä yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa. Ongelmien juurisyy näyttäisi olevan resurssien puute ja työn organisointi, kuten hoitoalalla muuallakin. Tähän ei mitään yksittäistä nopeaa korjauskeinoa ole, mutta kilpailukykyinen palkkaus, hyvä esimiestyö ja arvostus ovat hyvä lähtökohta. Keskusteltuani alan työntekijöiden kanssa olen huomannut, että palkkaus ei edes ole välttämättä se tärkein, vaan työolot ja arvostus nähdään vieläkin tärkeämpinä. Näihin kahteen puuttuminen siis ei olisi edes rahasta, vaan halusta kiinni.

Nuorten syrjäytymistä ja mielenterveyden ongelmia toki pitäisi myös ehkäistä ennalta ja siinä olisi avuksi se, että jokaisella nuorella olisi vähintään yksi harrastus, joka pitäisi kiinni sosiaalisissa suhteissa ja mielellään kannustaisi myös liikkumaan. Liikunnan vähäisyyden ja mielenterveyden häiriöiden yhteys on viimeisimpien tutkimusten mukaan nimittäin ilmeinen. Kuopiossa voitaisiinkin aloittaa kokeilu, jossa kaikille koululaisille tarjottaisiin mielekäs viikoittainen harrastus koulupäivän yhteyteen.

Mitäs sitten kuuluu keskuskentän jalkapallostadionille? Edellisen valtuuston viimeisimpinä päätöksinään tekemästä rakentamispäätöksestä huolimatta mitään konkreettista ei mölymäellä ole vielä tapahtunut. Nykyisen suunnitellun leasing-mallin kustannukset ovat karanneet Ukrainan sodan seurauksena stadionin käyttäjien ulottumattomiin ja luultavasti projektin toteutustapaa joudutaan miettimään uudelleen.

Keskuskentän ympärille on rakentumassa suuri asuinalue ja stadion voisi toimia lähipalvelujen keskittymänä näille asukkaille, voisipa viereen suunnitellun koulun ja stadionin tilojen yhteiskäyttöä myös suunnitella. Olisipa hauska nähdä stadion yhteydessä ympärivuotista toimintaa esimerkiksi kuntosalin, kioskin tai vaikka elokuvateatterin muodossa. Uskon kuitenkin, että niin kaupungin johdossa, kuin poliittisilla päättäjillä on oikeasti halua ja tahtoa viedä vihdoin maaliin tuo, kaupungin mainetta merkittävästi haittaava, ikuisuusprojekti.

Kuopion tori ja sen ympärillä avautuva keskusta-alue on muuttunut viimeisten vuosien saatossa paljon. On tullut paljon hyviä ja mielenkiintoisia uudistuksia. Kuitenkin on hyvä muistaa, että elinvoimaisuutta ei ylläpidetä pelkästään rakentamalla oleskelualueita ja kävelykatuja. Täytyy pitää huolta myös yritysten toimintaedellytyksistä. Keskustassa tarvitaan monipuolisia palveluita ja niihin tulee olla helppo pääsy. Tällä hetkellä lyhytaikaiseen pysäköintiin liikkeiden läheisyydessä ei ole kaikkialla mahdollisuutta, ja moni autoileva päätyykin käyttämään kauempana sijaitsevien markettien palveluita. Vaikka tyhjien liiketilojen prosentuaalinen osuus on pienentynyt torin ympäristössä, on samalla liiketilojen kokonaismäärä myös vähentynyt. Tämä on tarkoittanut, että moni tunnettu toimija on etsinyt toiminnalleen paikan keskustan ulkopuolelta. Keskustassa tarvittaisiin tiloja myös paljon tilaa vaativalle kaupalle ja palveluille. Keskusta-alueen kaavoittamisessa tulee tulevaisuudessa ottaa nämä asiat paremmin huomioon.

Lopuksi todettakoon vielä, että se Kuopion vanhin jalkapalloseura Elo toimii ja voi hyvin. Juniorien määrä lisääntyisi nopeammin, kuin on mahdollisuutta ottaa vastaan ja kausi Kuopiossa alkaa miesten joukkueiden osalta tällä viikolla. Mielenkiintoinen kesä siis luvassa.

Kesällä kannattaakin panostaa ulkoliikuntaan ja pitää huolta omasta jaksamisesta. Annetaan nyt vuoro päivän odotetuimmalle ja ehkä viimeistä kertaa tällä lavalla puhuvalle, kohta eläkkeelle jäävälle kaupunginjohtaja Jarmo Pirhoselle. Jarmon hyvästä ja mutkattomasta tavasta kohdata ihmisiä ja hyväksyä kaikki toimijat kannattaa ottaa mallia kaupungissamme myös tulevaisuudessa.

Kiitos ja vielä kerran hyvää Vappua!

Voisiko kirkko ottaa ensimmäisenä käyttöön sähköisen äänestämisen vaaleissa?

Kirjoitus on julkaistu Kirkko ja koti -lehdessä 27.10.2021

Kuopion seurakuntayhtymän rakennemuutosprosessi on saatu vihdoin päätökseen, kun tuomikapituli linjasi, että keskustan alueen seurakuntien yhdistämiselle ei esitetyssä muodossa ollut perusteita. Päätös oli lopulta myös kirkkolain ja demokraattisen päätöksenteon periaatteiden mukainen.

Tämä päätös antaa nyt mahdollisuuden kehittää toimintaa ja prosesseja nykyisessä rakenteessa enemmän tulevaisuuden tarpeita huomioon ottavaksi ja yhteistyötä vahvistavaksi. Tärkeää on myös pitää seurakuntien tulevaisuuden rakentamisen keskiössä demokraattinen vaikuttaminen eli se, että yhä useamman seurakuntalaisen ääni kuuluu, kun suunnittelemme kuopiolaista seurakuntaelämää.

Jokainen mielipide on tärkeä

Meillä jokaisella on jonkinlainen käsitys siitä, mitä palveluja ja toimintaa itse odotamme omalta seurakunnaltamme. Jokainen tällainen mielipide on tärkeä. Kirkolla ja seurakunnilla olisikin nyt erittäin hyvä paikka olla kuuntelevan ja keskustelevan päätöksenteon eturintamassa tarjoamalla jäsenilleen uudenlaisia tapoja osallistua päätösten valmisteluun sekä lopulta itse päättämiseen.

Kirkko voisi ensimmäisenä ottaa käyttöön sähköisen äänestämisen vaaleissaan, ja tarjota seurakuntalaisille mahdollisuuden myös kertoa oma kantansa suurempaa mielenkiintoa herättävissä asioissa. Tällainen asia olisi ollut myös rakennemuutosprosessi. Sen yhteydessä olisi voitu järjestää neuvoa antava (sähköinen) jäsenäänestys ainakin niissä seurakunnissa, joiden yhdistämistä suunniteltiin. Meidän kirkkomme antoi ensimmäisenä äänioikeuden 16-vuotiaille, miksi siis emme ottaisi seuraavia askeleita ollaksemme jälleen demokratian aallonharjalla.