Voiko kunta olla talousliberaali ja mitä tämä tarkoittaisi? Tätä ajatusta olen pohtinut viime päivinä paljon sen jälkeen kun eräs arvostamani poliitikko haastoi minua vaalikonevastauksistani ja ihan aiheesta. Itse pidän itseäni markkinaliberaalina, mutta tietyin rajoituksin. Näen että, kunnalla ja valtiolla on tiettyjä alueita, joissa voidaan poiketa liberaalista talousajattelusta.
Avataan ensin millainen olisi määritelmän perusteella äärimmäisen talousliberaali yhteiskunta, eli käytännössä yövartijavaltio. Siinä julkisen vallan tehtävänä olisi vain lainsäädännöstä ja turvallisuudesta huolehtiminen. Tähän ei tietenkään ole hyvinvointivaltiossa mahdollista tai edes järkevää pyrkiä. Kuitenkin talousliberalismissa julkisen vallan rooli tulisi olla mahdollisimman vähäinen ja antaa markkinoiden hoitaa suurin osa palveluiden ja hyödykkeiden tuotannosta.
Miten sitten talousliberaali ajatus toimii tällä hetkellä kunnissa tai tarkemmin täällä meidän omassa Kuopiossamme?
Vastaus on, että ei kovin hyvin. Meillä on paljon markkinoita rajoittavia tekijöitä ja toimintoja, jotka kilpailevat suoraan yksityisen yritystoiminnan kanssa. Näiden lisäksi meillä on mekanismeja, jotka rajoittavat tai estävät kilpailua. Näistä räikeimpänä ehkä ns, in-house yhtiöt, joilta kunta voi ostaa tavaroita ja palveluita ilman kilpailutusta, koska omistaa riittävän ison osan yhtiöstä. Näillä aloilla olisi myös yritysten tarjoamaa palvelua, joka toimisi vapaan kilpailun periaatteella. Yksityinen sektori kilpailun vuoksi toimii näissä myös usein tehokkaammin.
Lisäksi on kuitenkin paljon sellaisia palveluja, joita on myös yksityisen puolen tarjonnassa ja joita kunta tarjoaa verovaroilla subventoidusta alemmalla hinnalla. Näistä esimerkkinä monet liikuntapalvelut, kuten uimahallit, liikuntahallit, kuntosalit ja paljon muuta. Näissä siis veronmaksajat maksavat osan yksittäisen käyttäjän palvelun käytöstä ja samaan aikaan toiset yksityiselle ns. täyden hinnan. Tässä nyt hyvin pintapuolisesti mitä kaikkea ei-liberaali markkina voi tarkoittaa, mutta meillä on paljon muutakin mikä rajoittaa vapaata kilpailua, kuten erilaiset tuet ja erityisaseman tarjoavat sopimukset.
Miten nämä sitten liittyvät Kuopioon, omiin vaalikonevastauksiini ja niiden poikkeamiseen talousliberaalista linjasta?
Talousliberaali linja tarkoittaa, että verot pidetään mahdollisimman alhaisina ja vaikka kunnan talous olisi alijäämäinen, niin se paikataan mieluummin toimintaa tasapainottamalla, kuin veroja korottamalla. Tätä linjaa olemme onneksi Kuopiossa lähteneet noudattamaan.
Vaalikoneissa kysyttiin, että pitäisikö Kanttilaa ja jalkapallostadionia rakentaa Kuopioon merkittävällä kaupungin tuella. Itse vastasin jalkapallostadionin kohdalla olevani 100%:sti samaa mieltä ja Kanttilankin kohdalla jokseenkin samaa mieltä. Näihin menisi siis merkittävästi kuntalaisten verorahoja. Itse ajattelin tässä tilanteessa, että kasvava kaupunki, joka haluaa pitää kasvua yllä tarvitsee tämän suuntaisia vetovoimatekijöitä. Lisäksi molemmista on tullut Kuopiolle merkittävä valtakunnallinen ja jopa kansainvälinen mainehaitta.
Molemmat projektit siis pitäisi saada jotenkin pois jatkuvasta päätösten ja julkisuuden kierteestä, eikä kumpaankaan ole riittävästi yksityistä rahaa tarjolla, joilla nuo voisi hoitaa loppuun. Jalkapallostadionin osalta nyt onneksi näyttää, että yksityinen raha (yritykset, UEFA) on jossain määrin kiinnostunut tulemaan mukaan ja Kanttilan osalta ainakin valtio mahdollisesti tulisi mukaan rahoittamaan remonttia. Vielä kuitenkin tarvitaan merkittävästi myös kuopiolaisten verorahoja, eli ei kovin liberaalia. Kuitenkin näen molemmissa, mutta etenkin jalkapallostadionissa, tapahtuma areenana, mahdollisuuksia saada aikaan yksityistä toimintaa, joka lopulta tuo verotuloja myös kaupungin kassaan. Eli jos kumpaakaan ei saada yksityisellä rahalla eteenpäin, mainehaitasta halutaan eroon ja kasvavalle kaupungille vetovoimatekijöitä, niin näihin joudutaan sijoittamaan, liberaalin ajatuksen vastaisesti, kunnan rahoja. Tämän pystyn hyväksymään.
Pystyn hyväksymään siis jos mukana on muutakin rahaa, etenkin yksityistä, joka tuo myös mukanaan toimintaa, joka tuottaa lisäarvoa. Lisäksi molemmilla tulee olla selkeä toimintasuunnitelma tulevaisuuteen ja toiminnan pyörittäminen ei voi jäädä kaupungin vastuulle. Näihin tarvitaan yksityisiä operaattoreita, jotka kantavat toiminnan taloudellisen riskin. Eli kaupunki voi olla mukana investointien rahoittamisessa, koska yksityinen raha ei koskaan näitä loppuun tule saattamaan, mutta samalla tulee varmistua että jatkossa toimintaa pyörittää yksityiset tahot.
Entäs sitten ne in-house yhtiöt?
In-house yhtiö Kuopiossa hoitavat esimerkiksi kunnossapidon, ruokahuollon ja IT-infran tehtäviä. Lisäksi energia- ja vesihuolto voitaisiin ottaa tarkasteluun mukaan, mutta ne toimivat luonnollisina monopoleina ja näissä on varsin hyväksyttävää joustaa liberaalista talouskäsityksestä, koska niissä ei ole kilpailua tarjolla. Mutta muuten in-house yhtiöiden osalta voidaan niiden katsoa kilpailevan vapaiden markkinoiden kanssa ja näin vääristävät kilpailua. Lisäksi näissä on iso mahdollisuus, että toiminta olisi tehokkaampaa, siis halvempaa, jos se toteutettaisiin vapaassa kilpailussa.
Vaalikoneessa vastasin kuitenkin jossain määrin pitäväni kuntien nykyistä tilannetta hyvänä. Miksi siis näin? Ajattelin tuossa tilanteessa vähän turhan suppeasti vain hankintojen ja hankintaosaamisen kautta. Kuntien (varsinkin pienten kuntien) osaaminen hankinnoissa ja etenkin IT-hankinnoissa on ollut varsin vajavaista ja siksi in-house yhtiöt ovat olleet paikallaan paikkaamassa tätä vajetta. Kuitenkin kunnat voisivat ostaa myös ulkopuolista hankintaosaamista ja paikata tällä omaa osaamispuutettaan tai isompien kuntien kyseessä ollessa hankkia osaamista talon sisälle. Muissa in-house yhtiöissä taas työllistetään osatyökykyisiä ja tehdään tällä tavalla hyvää, mutta onko sekään oikeastaan hyvä syy pitää joku toiminta kokonaan in-house yhtiössä ja vastaus on ei. Tuo työllistäminen voitaisiin hoitaa myös muulla tavalla, esimerkiksi tuetun työllistämisen kautta.
In-house yhtiöillä on tietyssä määrin paikkansa kuntaorganisaatioissa, mutta huomattavasti nykyistä kevyemmälläkin konsernilla olisi mahdollista pärjätä. Todellisuudessa siirtämällä osa nykyisistä in-house yhtiöissä olevista tehtävistä ulkopuolisten yritysten hoitamaksi, hyvin suurella todennäköisyydellä lisäisi tehokkuutta ja lopulta säästäisi kuntalaisten veroeuroja.
Onko liikuntaa ilman kuntaa?
Liikunta ja urheilu on yksi lempiaiheistani ja sillä saralla Kuopion kaupunki on tehnyt erinomaista työtä. Meillä on monipuolisesti kaupungin ylläpitämiä liikuntapaikkoja, joiden käyttäjäkustannukset ovat kohtuulliset. Tämä saa ihmiset liikkumaan ja lisäämään omaa hyvinvointiaan ja sillä tavalla tuo arvoa ja jopa säästöä yhteiskunnalle. Kuopiossa kaupunki subventoi, eli maksaa osan, jokaisen liikuntakäyttäjän lippu tai vuorohinnasta ja tämä osuus on usein yli puolet. Tämä johtaa siihen, että yksityisille yrityksille ei ole kaikissa lajeissa ja alueilla tilaa. Markkinarako jää liian pieneksi tai kaupungin palvelun hinta on niin pieni, että kuluttaja ei täysihintaiseen palveluun suostu panostamaan.
Esimerkkinä tästä on jalkapallon talviolosuhteet. Kaupunki on rakentanut hienon hallin, jossa on erinomaiset harjoitteluolosuhteet ja kohtuullinen vuorohinta. Hinta on kuitenkin sen verran matala, että toista hallia ei yksityisellä rahalla kaupunkiin synny, vaikka kieltämättä tarvetta olisi. Käyttäjät mieluummin kärvistelevät liian vähäisten vuorojen kanssa, kuin maksavat selvästi kovempaa hintaa toiselle toimijalle. Tätä toista hallia ja sen kulurakennetta on selvittänyt useampikin seura ja itsekin olen sellaisessa ollut mukana. Tämä johtaa siis siihen, että riittävän kapasiteetin rakentaminen jää yksinomaan kunnallisen toimijan ja verovarojen vastuulle.
Miten siis eteenpäin?
Tämän kirjoituksen tarkoituksena on ollut toimia omien ajatusten kokoajana, tulevana ohjenuorana ja toivottavasti tästä on apua jollekin muullekin. Jatkossa siis Kuopion kaupungin tulisi antaa monella eri suunnalla huomattavasti enemmän tilaa markkinaehtoiselle toiminnalle ja pyrkiä vähentämään omaa tekemistään vapaasti kilpaillussa kentässä. Samalla kuitenkin on tilanteita, joissa kaupunki voi toimia joidenkin projektien katalyyttinä, mahdollistajana ja näin tarjota mahdollisuuden uuden vetovoiman ja palvelukokonaisuuden rakentumiselle. Tässä kuitenkin pitää varmistaa, että jatkossa toiminta voisi toimia markkinaehtoisesti ja ilman kaupungin suurta panostusta. Näillä keinoin saadaan tehokkuutta toimintaan ja toisaalta annetaan tilaa uusien palvelujen kehitykselle. Yläotsikon kysymykseen siis vastaus on kyllä tai ainakin huomattavasti nykyistä liberaalimpi ja pitäisikin olla.
